Torstaisin on Elmon omat ohjatut treenit. Tällä kertaa aiheena oli irtoamista kepeiltä ja muutenkin rohkeaa ohjausta. Rata alkoi kolmen esteen suoralla, joista viiminen oli rengas. Renkaalta tiukka kääntyminen kepeille n. 90 asteen umpikulmasta. Keppien aikana piti irrota aika reilusti, jotta ehti jatkoon irrottamaan koiraa päätyhypylle että ehti taas vauhtisuoran jälkeen renkaalta kääntämään koiran "väärään" päähän putkea, ei siis siihen päähän johon oli suora linja renkaalta. Elmon kans oli toki pätkissä, koska eihän se ole mennyt keppejä radalla kun kerran. Joten kepeille palkka ja ei muutakun matkaa. Tässä tuli vaan ongelma vastaan, koska kouluttaja-Anna oli ottanut palkan ja lähdöstä oli suora linja myös palkalle niin muutaman kerran jouduttiin jumppaamaan, että Elmo lähtis oikeeseen suuntaan eikä suoraan palkalle. Saatiin se sitten vihdoin lähtemään myös radalle, joskin ajatus oli vähän liikaa palkassa niin ettei ehtinyt eka kerralla tuikata itteään oikeasta välistä pujotteluun. Uusi yritys ja tällä kertaa rytmi meni puolessavälissä sekaisin ja yksi väli jäi pujottelematta. Kolmas kerta toden sanoo ja pujottelu onnistui, samoin pääsin irtoamaan kepeiltä kuten oli tarkoituskin. Otettiin vielä kerran ja tällä kertaa piti tehdä vielä rohkeampi sivuirtoaminen, kiertää keppien vieressä olevan muurin toiselta puolelta. Ei ongelmaa. Sitten jatkettiin rataa erikseen keppien päästä. Elmo irtosi hienosti päätyhypylle ja minä pääsin ajoissa liikenteeseen, ehtiin hyvin ohjaamaan ja kääntämään renkaalle, mutta siellä jäin sitten kuulemma liikaa jarruttamaan ja odottamaan. Kyllähän Elmo käänty oikeeseen päähän putkea sillä ohjauksella, mutta ohjaajalla oli parantamisen varaa, yllättäen. Otettiin vielä pari toistoa kunnes Anna oli tyytyväinen myös ohjaajan menoon.
Omatoimiharjoituksena tehtiin puomia. Edellisen päivän neuvot eivät olleet menneet hukkaan, vaan rohkeasti tehtiin sivuirtoamista puomille. Minä irtosin niin että kepit jäi mun ja puomin väliin ja Elmo veteli "itekseen" puomia ammattilaisen elkein. Ei ongelmia. Minäkin muistin pysyä liikkeessä koko ajan, ilman että varmistelen koiran pysähtymistä omalla pysähtymisellä. Jos en nyt ite onnistu pilaamaan Elmon kontakteja niin sille tulee vielä tulevaisuudessa ihan tosi hyvät kontaktit! Kyllä on pohjatyön jankkaaminen tuottanut tulosta.
Vuorossa oli vielä lyhyt loppupätkä valvovan silmän alla. Eli otettiin yksi vaikeahko lähtöasetelma jossa oli kaksi hyppyä linjassa jonka jälkeen tiukka noin 90 asteen kääntyminen hypylle ja sieltä putkeen. Ohjaajan lähto piti olla kakkoshyppyyn nähden sivussa, sieltä näyttää yhdellä askeleella koiralle kakkoshyppy ja ennen kuin koira ponnistaa niin valssin piti olla valmis kääntämään koira kolmoshypylle. Täytyy sanoa että Elmon kans tämä asetelma meni ihan putkeen. Minä hihkuin Annalle toisen suorituksen jälkeen kuin ihana oli kun itekki näin että Elmo oli jo kakkoshypyn päällä linjannu suuntansa kohti kolmosta. Täydellistä! Elmo on ihana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti