tiistai 30. heinäkuuta 2013

Manu tokokokeessa ja TK1!

Manun neljäs koe. Vähän oli ristiriitaiset fiilikset pieleenmenneen SM-kokeen jälkeen. Lisäksi ei olla treenattu tokoa sen kokeen jälkeen kun springerileirillä ja viime viikolla kerran. Toki Manu osaa liikkeet vaikka unissaan, onhan niitä niin paljon jankattu, mutta ehkä enempi treenimäärä olis tuonu vähän lisävarmuutta. Lisäks mä mietin koetta ennen, että jos ei 1-tulosta tule niin pitäiskö mun silti vaan ruveta treenaan sitä AVOa varten, kun ALO-liikkeiden jauhamiseen on vähän leipiintyny, varmaan koirakin. Lisäks se on alkanu melko voimakkaasti ennakoimaan seisomista, joten pääsis vähän tekeen erilaista. Toki onhan Manu AVO-liikkeitä harjotellu ja ylempienkin luokkien, mutta nyt kun ollaan kokeissa kuljettu niin lähinnä keskitytty ALOon. Voisin sanoa siis että itellä oli melko isot henkiset paineet, koska halusin kipeästi sen TK1-tittelin, jotta ei tarvis vatvoa tätäkään asiaa. No, Manuhan ei tuottanut pettymystä vaan tokoili reilusti ALO1-tuloksen! Joskaan parasta Manua ei ollut tänään liikenteessä, vähän tai enemmänkin oli havaitsemista myös ulkopuolella oleviin asioihin, mutta annettakoon se anteeksi vähien treenien ja viimeisemmän kokeen muistijälkenä..Täytyy kyllä sanoa että mua jännitti kaikista eniten tämä koe, ilmeisesti sen verran "korkeat" henkilökohtaiset paineet, että tärisytti välillä kehässäkin. Toki sekin varmaan voi olla taas osasyy Manun ei parhaaseen fiilikseen, se kun tuppaa ottamaan nuo pienetkin mun eleet itteensä. Mutta siis, ei Manu missään tapauksessa huono ollut, teki kyllä hyvällä mielellä eikä paineessa!

Eli siis 177p, ALO1, TK1, sijoitus 4/11.
Puolen pisteen päähän jäätiin palkintopallilta, mutta se nyt on ihan toisarvosta. Tavoitteet oli ihan muualla ja ne täytettiin, kiitos ihanan Manun johon voi aina luottaa! Tuomarina siis Heli Kelhälä

Luoksepäästävyys 10
Nousi tervehtimään, ilmeisesti Heli-tuomarissa on jotain niin ihanaa kun ei malta sen kokeessa pysyä paikallaan. Heli ei kuitenkaan rokota siitä. Aika maltillisesti kuitenkin tervehti, enemmän näytti olevan huolissaan kun yks koira meitä aiemmin sai hirveet rähinäkohtaukset niin Manun piti vähän tutkailla mikä siellä tilanne.

Paikallaolo 8
Eka kertaa jotain muuta kun 10! Mutta ei tuulesta temmattu numero. Vinku taas hiljakseen ja maahanmeno oli hidas. Ei oikein reagoinu mun ennakoivaan virittelyyn, liekö sit maahanmenokäsky tullu vähän yllätyksenä jos ajatus sitä ennen oli muualla. Pysy kuitenkin varmasti maassa.

Seuraaminen kytkettynä 8½
Oli hortoilua ja täyskäännöksissä ei ollut yhtään mukana. Välillä skarppas ja seuras hyvinkin, mutta sitten taas pätkiä rupes haahuileen pikkusen.

Seuraaminen taluttimetta 8½
Samanmoinen kun edellinenkin.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9
Ennakoi. Tätä se ei oo yleensä tehny mutta nyt jäi ennen käskyä jo seisoskelemaan. Kävelin pari metriä ilman koiraa ja sitten tuli "käsky" ja käskin maahan selän takaa. Mitään käsitystä ei ollut menikö se maahan mutta jatkoin vaan matkaa ja kun käännyin niin siellähän se kiltisti kökötti <3

Luoksetulo 10
Ensimmäinen 10 luoksetulosta vaikka tämän pitäis olla meidän varmin liike :D Täydellisen hyvä, teki just niinku aina treeneissäkin, perusasentoon tullessa kävi jopa tökkäämässä kättä jonka se tekee muutenki aina treeneissä kun sieltä tulee monesti namia!

Seisominen seuraamisen yhteydessä 7½
Ennakointia, ennakointia.. Jäi taas paljon ennen käskyä seisomaan. Pyysin sen sieltä takas seuraamaan ja tulikin mutta rupes taas ennakoimaan ja tarjos tällä kertaa maahanmenoa kun ei seisominen kelvannu. Tuomari sano että pyydä vaan vielä mukaan ja sitten teki käskystä hyvän pysähdyksen, ei väistänyt ja hieman vino perusasento. Ilmeisesti tuosta voi antaa silti pisteitä koska en antanu mitään käskyä kun se meni maahan vaan se tarjos sitä ite. Eri asia sitten jos se seisomiskäskyllä menee maahan niin liike nollautuu? Näin järkeilisin. Ennakointi on ennakointia, ja sama kai se sitten mikä se asento on mitä ennakoi. Eihän se mene nollille siitäkään jos se jää liian aikasin seisomaan..

Estehyppy 9½
Hieman vino perusasento jälleen tiputti puoli pistettä. Mutta tuomarikin kehu kovasti napakkaa pysähtymistä.

Kokonaisvaikutus 10
Mitäpä muutakaan iloiselle Manulle voi antaa. Sehän tekee sillon tosi mielellään. Tuomari tuumaskin että oikein kivannäköistä tekemistä yhdessä. Vinkkinä vielä anto jäävien treenaamiseen että tekee niitä jatkossa ihan hervottoman pitkältä matkalta. Joo, jotain niille pitää tehä, kun tuleehan niitä vielä AVOssakin. Tosin toivon josko ne siellä vähän helpottais kun tulee uusiakin liikkeitä mukaan niin sekottais vähän pakkaa. Katsotaan!

lauantai 20. heinäkuuta 2013

Elmo missikisoissa Kurikassa

Kuukauden näyttely"tauon" jälkeen Elmolla näyttely Kurikassa. Tauolta se tuntuu kun tossa keväällä oli niin paljon näyttelyitä. Tuomarina oli enkuille uus tuttavuus Viveca Lahokoski (kerran aiemmin arvostellut enkut). Elmo liikkui taas hyvin. Kommenttia tulikin tuomarilta josko juoksuttaisin sitä ilman namia, kun se liikkuu muutenkin niin hyvin, niin josko se ei kyttäilis mua. No kyttäileehän se, ja sillon varsinki sen etujalat mun mielestä menee vähän holtittomiks, mutta tein niinkuin tuomari sanoi ja liikkuhan se kyllä vallan reippaasti ilmankin. Mittas kaikki urokset, Elmon kohdalle sai 55cm. Minen kyllä usko että se niin iso olis. Pitääkin melkeen jossain agikisoissa käyä se huvikseen mittaamassa kun vaan muistais.

Tuloksena KÄY ERI/1

"Kookas, vahva uros, jolle toivoisin enemmän pituutta runkoon. Hieman holvautunut kallo-osa. Hyvät täyteläiset huulet. Kaulassa saisi olla enemmän pituutta ja lapa viistompi. Hyvä kiinteä selkä. Hyvä hännän kiinnitys. Vahva luusto. Liikkuu erinomaisen voimakkaalla takapotkulla mutta kinner saisi olla vakaampi. Hyvä jousto ja ulottuvuus etuliikkeessä. Etujalat saisivat olla suora-asentoisemmat."

Perusteli SA:n antamattomuutta tuolla pään muodolla ja etujalkojen liikkeellä. Jotta näin tällä kertaa. Tutki ja juoksutti kyllä erittäin perusteellisesti.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Springerileiri 10-14.7

Springerileirin ja hauskanpidon vuoro! Springerileiri järjestettiin tänä vuonna Pomarkussa Riuttansalmen leirikeskuksessa. Koska tänäkin vuonna olin tyyrännyt itseni leiritoimikuntaan oli vihdoin suuri helpotus, että leiri koitti ja kaikki se hiki, veri ja kyyneleet mitä ennen leiriä on vuodatettu oli taas takana. Toki leirillä vielä tulee ottaa vastuu leirin konkreettisesta onnistumisesta, mutta se on erilaista ja tavallaan helpompaa. Paikalle saavuttiin jo tiistai-iltana, jotta heti keskiviikkoaamuna voidaan ryhtyä tositoimiin.

Minä koulutin leirin agilitykoirakoita. Oikein päteviä oppilaita joukkoon mahtuikin. Omien koirien kans en hirveesti koulutuksiin osallistunut, perjantaina molemmat pääsivät liitämään Tero Strömbergin oppiin ja sunnuntaina Manu sai tokoille Merja Korten tahtiin. Nuo on kuitenkin henkisesti raskaita paikkoja koirille, joten olivat kyllä hyvin väsyneitä iltaisin ja uni tuli nopeasti :D. Toki saivat myös uida paljon, päätimme Virpin kanssa majoittua saunarakennukseen, joka ei oikea majoitustila ollut niin siitä pääsikin hyvin suoraan koirat polskuttelemaan viereiseen jokeen.

Teron koulutuksessa molemmilla oli ratatreeniä. Molemmilla oli sama rata, Manu pääsi koko pitkän radan loppuun ja Elmo esteelle 19. Oli oikein mukavat treenit molemmilla. Ainoa mainitsemisen arvoinen miinus oli että kentälle paistoi tosi kuumasti aurinko. Jos oli ohjaajille tuskallista niin sitä se oli etenkin koirille. Sunnuntain tokokoulutuksessa Manu harjoitteli seuraamista ja noutoa. Nouto olikin varsin hyvällä mallilla. Manu palautti laukalla kapulaa ilman takapalkkaa. Se onkin ollu viimeaikaisten treenien harjoittelukohde saada palautusvauhti samaksi kun kapulalle menovauhti. On näemmä harjoittelu kannattanu. Minä osallistuin vielä ilman koiria lauantaina metsästyskoulutukseen.

Hupiohjelmana molemmat pojat pääsivät iltaohjeman springeriviestiin. Viestin ideana on että joukkueessa on kaksi koiraa ja ohjaajaa. Molemmat koirat juoksevat vuorotellen oman ohjaajansa luokse. Eli koirat ovat lähtöasetelmissa vieraan ohjaajan luona. Ensimmäisellä koiralla on kaulapannassa "viestikapula" joka tulee vaihtaa toiselle koiralle ennen kun se pääsee matkaan. Toki turvallisuussyistä myöhemmin lähtevällä koiralla on apukäsiä pitelemässä ja se luovutetaan sieltä viestikapulan vaihtoon. Elmon joukkueessa olivat Virpi ja Virpin nuorempi koira Alde. Nuorisojengi oli ensimmäisenä vuorossa. Elmo lähti ensin ja sehän juos mun luo minkä kintuistaan pääsi ja hyvin Elmomaiseen tyyliin törmäs suoraan jalkoihin. Tyyli on vapaa kun Elmosta on kyse. Sähläsin hetken viestikapulan kans ja vihdoin pääsi Alde matkaan Virpin luo. Sit oli Manun ja Virpin vanhemman koiran Sofin vuoro. Sofi lähti ensin ja kun viestikapula oli Manulla niin Virpi päästi irti. Manu oli sen verran hämmennyksissä että mitä tapahtu ja pyöri hetken Sofin luona että onkos tää joku leikki ja sit se vasta hoksas että mä huudan sitä. Täysillä tykö, mutta ilman törmäilyjä :D
Manu ja Sofi olivat virallisesti aikansa puolesta toisia, mutta diplomaattisuuden nimissä luovuttivat kaikessa hiljaisuudessa sijoituksensa leiriläisille. Joten maine ja kunnia jäi saavuttamatta, mutta täällä omassa blogissani sen voin mainita ;)

Leiri oli kaikenkaikkiaan mukava ja onnistunut. Ainakaan ei leiriläisiltäkään kuulunut mitään valituksia. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Nyt onkin sama paikka varattu jo ensi kesäksi joten sinne sitten taas!
 
Kaikki allaolevat kuvat Saara Pohjola

                                         Manu springeriviestissä
                                          Elmo springeriviestissä
                                         Elmo Tero Strömbergin koulutuksessa